maanantai 28. marraskuuta 2016

Pistaasijäätelöä ja Oreo-suklaata

Tutkimattomia ovat juoksumattoinhoajan askeleet. 

Keskiviikkona laskeskelin että "huomiselle onkin jo (punttiksenskippaus-)tekosyyt vähissä".

Nnnoh. 

Väsytti. Itketti. Itketti ja väsytti. Ja ommellakin "piti".
Tosiasiassa en vain ollut syönyt tarpeeksi alkuviikon puolella, ja kaikki, mitä loppuviikolla söin, meni suoraan vajauksille. Virtaa ei vain siis ollut eikä tullut. 

Eilen sunnuntaina kuitenkin pukkasin itseni matolle. En ole pitänyt juoksumattoilussani mitään sen suurempia tavoitteita yllä, joten saatoin tehdä itselleni ylläripyllärin: hölkyttele siinä niin kauan kunnes saliseura saapuu (tarkkaa kellonaikaa ei oltu sovittu). Neljänkymmenen minuutin kohdalla totesin olleeni liian optimistinen ajatellessani että sunnuntaisin ilta ei varmaankaan ala kovin myöhään, ja hyvä niin, ison osan juoksenteluajasta varpaani tuntuivat puutuneilta eivätkä nilkat meinanneet millään jaksaa juosta rennosti mukana. Lisäksi onnistuin valkkaamaan sellaisen maton, joka spurtteja ottaessa ketkui ja nytkyi niin että siinä sai kirmailla kieli keskellä suuta ihan tosissaan. Sykkeet sain spurttien jälkeen välillä jopa 168:aan. Perushölkkäminuuttien aikana syke pyöri siinä 150:n paikkeilla ja reippaan kaksiminuuttisen kävelyn aikana sain sykkeen siihen 135:n paikkeille. 


Sain siinä juoksentelun jälkeen tehtyä kaikki jalkalaitteet, jotain pientä rintaprässiä (tenniskyynärpääni on vieläkin iloisesti blokkaamassa kaiken ylävartalotreenin, argh), holtittomasti vatsoja ja kunnon kidutusvenytykset, kunnes väsähdin, puin päälle ja astuin salin ovesta ulos todetakseni että ilta oli alkanut ja saliseuran auto oli kivasti siinä oven edessä. Ei tullut läpsystä vaihto, vaan oikein perusteellinen ristiinveto. Että kiitosta vaan, parahin optimismini, en kuuntele sinua enää. 

Tein tuossa aiemmin jotain pientä kokovartalokuvavertailuakin, mutta koska tuloksia on näkyvillä vasta tosi vähäisesti, en niitä vielä sen kummemmin innostunut postailemaan. Siispä otin kipon jäätelöä ja nujahdin sohvalle - ja vahingossa löysin samalla motivaatiokuvakulman: tämä kropanmuoto seisoma-asennossa olisi kiva. Saahan sen pistaasijäätelöllä, saahan? 

Herkku ja perse. Ja ilman teräsnais-alushousujani en muuten blogissani keekoile - tosin uusia täytyy jostain etsiä, pesukone on näiden H&M:n laatupitsien painatuksille kryptoniittia. 

~ patalaiska78 ~




VIIKONLOPPUNA SYÖTY MM.:
- karkkia
- hampurilaisateria 
- protskujuomia ja kaikennäkösiä patukoita 
- vitskuja 
- jäätelöä 
- siideriä 
- porkkanakakkua 
- Maraboun Oreo-suklaata, oh taivas, melkein yhtä hyvää kuin pistaasijäätelö

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti